Paavo Tammivuoren (1904-93) nuottijäämistö tutkittu

Published / by Antti Tammivuori / Leave a Comment

Paavo Tammivuoren nuotisto koostuu erillisistä yksin- ja kuorolaulujen nuoteista, pianonuoteista sekä kootuista nuottikirjoista. Mukana on lisäksi käsinkirjoitettuja nuotteja.

Paavo Tammivuoren nuottijäämistö on kertynyt hänen musiikkiharrastuksistaan aina 1920-luvulta alkaen. Musiikin aiheet heijastavat ajan henkeä ja hänen opinto-ja harrastusmaailmaansa. Hän valmistui kansakouluopettajaksi Jyväskylän seminaarista v. 1926, jossa hän toimi seminaarin soittokunnan johtajana 1926-26. Myöhemmin hän on suorittanut myös laulunopettajan ja musiikkiupseerin tutkinnon. Siirryttyään v. 1927 Äyräpäähän kansakoulunopettajaksi hän toimi myös Ylä-Vuoksen keskikoulun laulunopettajana. 1930-luvulla musiikkiharrastus on liittynyt vahvasti myös maanpuolustustyöhön, johon liittyen hän toimi Suojelukunnan soittokunnan ja kuoron johtajana.

Vuonna 1937 Paavo Tammivuori muutti Lappeenrantaan, jossa hän toimi johtajaopettajana Armilan, Lönnrotin ja Taikinamäen kansakouluissa aina eläkkeelle jäämiseen asti v.1968. Näinä vuosina hän hoiti sivutoimisena myös Lappeenrannan Lyseon laulunopettajan virkaa. Lappeenrannan vuosiin liittyy monipuolista musiikillista harrastustoimintaa opettajakuoroista konserttiarvosteluihin paikallislehdissä.

Paavo Tammivuoren nuottijäämistön on koonnut ja luetteloinut emeritusprofessori Reijo Pajamo (s.1938 Sortavala). Hän on valmistunut kansakoulunopettajaksi Rauman seminaarista sekä kanttori-urkuriksi ja musiikinopettajaksi Sibelius-Akatemiasta, väitellyt Filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistossa v. 1976 Suomen koulujen laulunopetusta käsittelevällä tutkimuksellaan. Reijo Pajamo on työskennellyt kirkkomuusikkona Helsingin seurakuntayhtymässä, musiikkitieteen professorina Jyväskylän yliopistossa, Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin osaston johtajana ja kirkkomusiikin professorina.

Mikäli olet kiinnostunut nuottijäämistöstä, ota yhteyttä Juha Tammivuoreen (etunimi . sukunimi [at] Kolumbus.fi)

Puheenjohtajan tervehdys

Published / by Antti Tammivuori / Leave a Comment

Puheenjohtajan tervehdys

Kesäkuinen sukuseuran kokous keskisuomalaisissa maisemissa on takanapäin ja nyt lumen myötä talvikin on jo tullut myös tänne Keski-Suomeen. Tuossa kokouksessa tulin valituksi sukuseuramme puheenjohtajaksi. Useita vuosia olen ollut sukuseuran hallitusjäsenenä. Seuraan siis sukuseuran alkuajoilta useita vuosia ansiokkaasti luotsanneen Pertti Tammivuoren ja hänen jälkeensä työtä jatkaneen Sirpa Kuikan jalanjälkiä.

Äitini suku liittyy vahvasti Ekberg-Tammivuori- sukuun. Elma-äitini (s.1916) on Edla Ekbergin ja Kalle Syväsen kymmenestä jälkeläisestä ainoa elossa oleva ja on jo nyt elänyt pitkäikäisistä lapsista pisimpään ja hän täyttää ensi syksynä 100 vuotta. Edla Ekberg, mummoni (1887-1951) oli Ohelan talon tyttäriä Korpilahdelta. Tuntui sykähdyttävältä kun elokuussa luin Jyväskylän seurakunnan “Henki & Elämä- lehteä (n:ro 11), jossa käsiteltiin Korpilahden Tikkalassa olevaa Ohelan tilaa isännöivää nuorta pariskuntaa, joka elää lypsykarjanhoidolla.

Kiinnostukseni sukuani ja sukujuuria kohtaan on ikääntymisen myötä lisääntynyt. Onpa jossain vaiheessa tullut käytyä sukututkimuskurssillakin. Lisäsykäyksen sukujeni tutkimusta kohtaan antoi työvuosinani hankkimani kolmevuotinen perheterapiakoulutus ja perheterapian käyttö perheiden kanssa tehtävässä työssä. Työvälineenä käyttämäni perhekartta/sukupuu antaa kuvan suvun jatkumisesta useiden sukupolvien ajalta. Erityisesti minua on kiinnostanut sukupuissa erilaiset tarinat suvun jäsenistä ja yhtäläisyydet fyysisissä ja psyykkisissä piirteissä sekä elämänratkaisuissa ja -tapahtumissa. Myös erilaiset lasten kasvatustavat ja monet arkiset toiminnat näyttävät siirtyvän sukupolvelta toiselle. Mielestäni sukupuun kautta voi saada ymmärtämystä niin omiin kuin läheisten vahvuuksiin sekä vaikeuksiin. Sukuaan tutkimalla voi löytää mitä ihmeellisempiä selviytymiskertomuksia ja toimintamalleja. Onkin sanottu, että tuntemalla oman sukuperintönsä ja sen tarinat, voi oppia paremmin ymmärtämään itseään ja läheisiään.

Rohkaisenkin suvun jäseniä tutkiskelemaan sukuaan. Sukupuun rakentamisen voi aloittaa nykyperheestä ja siitä edetä taaksepäin. Erityisen hyvä apuvälineenä tähän työskentelyyn on sukumme oma kirja “Suutarin lapset”( 2006). Erilaiset henkilötarinat lisäävät myös lasten kiinnostusta sukuaan kohtaan. Olen huomannut kuinka myös lapsilla on tarve tietää, mistä heidän vanhempansa ovat lähtöisin ja mitenkä entisaikaan elettiin. Mielestäni sukutietouden siirtäminen jälkipolville on meidän perustehtäviä.

Sukuseuratyö on vapaaehtoista ja palkatonta. Hallitusta pyörittävät aktiiviset ihmiset. Hallituksen jäsenet mielellään ottavat vastaan ideoita ja käytännön apuja sekä auttavat sukuseuralaisia erilaisissa sukuun liittyvissä asioissa. Sukuseuralla on vapaaehtoinen

jäsenmaksu: 10,00€/vuosi tai 30,00€/3 vuotta (seuran tili: FI26 5721 1520 0546 31). Jäsenmaksutuotoilla hoidamme mm. nettisivujen ylläpitoon ja postitukseen liittyviä menoja. Myös sukumme kirja “Suutarin lapset “ tarvitsee päivitystä ja siinä mielessä hallituksen jäsenet ottavat tietoja vastaan.

Kesän 2015 sukukokouksessa saimme hyviä ideoita toiminnallemme jatkossa. Siellä toivottiin yhteisten tapaamisten merkeissä mm. sukuristeilyä, kulttuuritapahtumia, hautakierroksia ja vuosittaisia tapaamisia. Ensi kesäksi hallitus on suunnittelemassa suvun jäsenille suvun syntypitäjään Korpilahdelle mm. kesäteatterissa käymistä. Siitä tulee lähempänä tarkempaa tietoa Ekberg-Tammivuori.fi- nettisivujen ja mahdollisesti kirjallisen materiaalin kautta. Nämä nettisivut on uudistettu, joten käypä niitä tutkailemassa.

Seuraava varsinainen sukukokous on vuonna 2018, mutta sitä ennen voimme tavata jo ensi kesänä Korpilahdella.

 

Hyvää alkavaa vuotta 2016!

Tapaamisiin ja mukavia hetkiä sukututkimuksen parissa.

 

Jyväskylässä 15.1.2016

Riitta Kaijainen-Vainikainen

Sukuseuran hallitus tapasi Helsingissä marraskuussa

Published / by Antti Tammivuori / Leave a Comment

Sukuseuran hallitus kokoontui ensimmäiseen varsinaiseen tapaamiseen Helsinkiin marraskuun puolivälissä. Yhteinen ohjelma alkoi osalla hallitusta jo iltapäivän Kansallisteatterin Nummisuutarit -näytöstä seuraten, ja tämän jälkeen kokoonnuimme emäntänä toimineen Kaija Latva-Koiviston kotona Helsingin Paloheinässä.

Mukavan keskustelun ja erinomaisen iltapalan jälkeen pidimme myös hallituksen kokouksen ja suunnittelimme ohjelmaa ensi kesälle. Luvassa on todennäköisesti ainakin kesäteatteria Muuramessa ensi kesänä. Tästä tiedotamme lisää alkukeväästä.

Lisäksi päätettiin kirjoittaa mm. hallituksen jäsenistä esittelyt tänne kotisivuille julkaistavaksi.

Tunnelma oli mukava ja paikalla siis olivat Riitta Kaijalainen-Vainikkala, Kaija Latva-Koivisto, Sirpa Kuikka ja Antti Tammivuori.

Seuraava hallituksen kokous tulee olemaan keväällä 2016.